Vuosiloma Euroopassa: Opas työnantajille
Vertaa vuosilomasäännöksiä eri puolilla Eurooppaa, ymmärrä, miten päivät lasketaan, ja tarkista kansalliset säännöt ennen kuin määrität tiimisi lomakäytännöt.
Vertaa vuosilomasäännöksiä eri puolilla Eurooppaa, ymmärrä, miten päivät lasketaan, ja tarkista kansalliset säännöt ennen kuin määrität tiimisi lomakäytännöt.
Lomaoikeudet riippuvat työntekijän työpaikasta, työaikataulusta ja mahdollisista sovellettavista sopimuksista. Alla olevat luvut ovat lähtökohta käytäntöjen tarkistamiselle, eivätkä ne ole yksittäisen työntekijän osalta täydellisiä laskelmia.
Tiedot tarkistettu 21. syyskuuta 2026. Tämä opas kattaa tavanomaiset työsuhdejärjestelyt; kansallisia poikkeuksia ja suotuisampia sopimuksia voidaan soveltaa.
EU:n työaikadirektiivi määrää vähintään neljän viikon palkallisen vuosiloman. Tavallisessa viisipäiväisessä työviikossa tämä vastaa 20 työpäivää. Vähimmäismäärää ei voida vaihtaa rahaksi työsuhteen kestäessä; rahakorvaus on sallittu työsuhteen päättyessä. Kansallisessa lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa voidaan määrätä enemmän. Työaikadirektiivi, 7 artikla
Päivä ei ole sama yksikkö kaikissa maissa. Joissakin järjestelmissä lasketaan mukaan lauantait, toisissa taas käytetään kalenteripäiviä tai tunteja. Erota yleiset vapaapäivät vuosilomasta ja tarkista, miten osa-aikatyö, työsuhteen alkamispäivä ja poissaolot vaikuttavat laskelmiin.
Lakisääteinen vähimmäismäärä on 24 työpäivää kuusipäiväisessä työviikossa, mikä vastaa 20 päivää viisipäiväisessä työviikossa. Työsopimuksissa ja työehtosopimuksissa voidaan määräää pidempi loma. Lakisääteinen loman siirto edellyttää perusteltuja toiminnallisia tai henkilökohtaisia syitä, ja se toteutetaan yleensä seuraavan vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Loman aikana lääkärintodistuksella vahvistetut työkyvyttömyyspäivät eivät lasketa lomapäiviksi. Liittovaltion lomalaki, pykälät 3, 7 ja 9
Vanhentuminen riippuu myös siitä, onko työnantaja antanut työntekijälle mahdollisuuden ja kannustanut häntä pitämään lomaa sekä selittänyt loman pitämättä jättämisen seuraukset. Älä sovella automaattista vuoden lopun vanhentumista tarkistamatta näitä velvollisuuksia ja sairauteen liittyviä poikkeuksia. EU:n tuomioistuin: kertyneiden vuosilomapäivien menettäminen
Tavallinen koko vuoden lomaoikeus on 30 jours ouvrables, mikä vastaa viittä viikkoa; vastaava laskelma jours ouvrés-päivillä antaa yleensä tulokseksi 25 päivää. Normaali kertymisaste on 2,5 jours ouvrables kuukaudessa, ja sairauspoissaoloihin sovelletaan erityissääntöjä. Viitejakso on yleensä kesäkuusta toukokuuhun, ellei toisin sovita. Service Public: palkallinen loma
RTT-päivät ovat erillinen työaikajärjestely. Ne eivät ole automaattinen ylimääräinen kiintiö jokaiselle työntekijälle, ja niiden määrä riippuu sovellettavasta sopimuksesta. Tarkista kyseinen sopimus sen sijaan, että lisäisit vakiomääräisen RTT-kiintiön. Service Public: RTT
Vähimmäismäärä on neljä kertaa viikoittainen työtuntimäärä: 160 tuntia henkilölle, joka työskentelee 40 tuntia viikossa. Lakisääteinen loma vanhenee yleensä kuuden kuukauden kuluttua kertymisvuodesta, lukuun ottamatta poikkeustapauksia, joissa työntekijä ei ole voinut kohtuudella käyttää lomaansa. Sopimusperusteisella lisälomalla on yleensä viiden vuoden vanhentumisaika. Alankomaiden hallitus: lomaoikeus
Lomakorvaus on erillinen lomana maksetusta palkasta. Tavallinen vähimmäismäärä on 8 %, ja siihen sovelletaan lakisääteisiä poikkeuksia sekä sääntöjä siitä, mikä palkka otetaan huomioon. Alankomaiden hallitus: lomakorvaus
Tavallinen vuosiloma perustuu yleensä edellisen vuoden työhön, ja täysi lomaoikeus vastaa neljää viikkoa nykyisessä työaikamallissa. Eurooppalaiset lisälomapäivät voivat auttaa työhön aloittavia tai työhön palaavia henkilöitä saamaan lomaa ennen kuin täysi tavallinen lomaoikeus on käytettävissä. Nuorten lomat ovat erillinen järjestelmä, jolla on omat kelpoisuussäännöt. Tarkista sopiva menettelytapa sen sijaan, että käsittelisit ensimmäistä vuotta automaattisesti lomattomana. Belgian sosiaaliturva: vuosiloma
Lakisääteinen vähimmäismäärä on 30 kalenteripäivää. Älä esitä tätä tarkkana ja yleispätevänä muunnoksena 22 työpäiväksi. Työsopimus tai työehtosopimus sekä sovittu lomakalenteri määräävät, miten lomaoikeutta hallinnoidaan. 38 § suojaa myös lomaa, joka osittain osuu päällekkäin tiettyjen poissaolojen kanssa, mukaan lukien tilapäinen työkyvyttömyys, sen ehtojen ja määräaikojen puitteissa. Työntekijälaki, 38 §
Vähimmäismäärä on neljä viikkoa. Vähintään kaksi viikkoa pidetään yleensä kertymisvuoden aikana, peräkkäin, jos työntekijä niin pyytää; loput kaksi viikkoa pidetään yleensä seuraavien 18 kuukauden kuluessa. Myös sovellettavat työehtosopimusten määräykset on tarkistettava. Italian työministeriö: työehdot
Vakio-oikeus on 20 päivää, jos palvelusaika on alle kymmenen vuotta, ja 26 päivää, jos palvelusaika on vähintään kymmenen vuotta. Tunnustetut opiskeluajat otetaan huomioon laskennassa, jollei säännökset estä opiskelun ja työssäolon kaksinkertaista laskemista. Osa-aikatyöntekijöiden lomausoikeudet lasketaan suhteutettuna. Puolan ministeriö: vuosiloman kesto
Tavallinen vuosiloman vähimmäismäärä on 22 työpäivää. Ensimmäisenä työsuhdevuonna työntekijälle kertyy yleensä kaksi työpäivää jokaista työsuhteen kuukautta kohti, enintään 20 päivää, jotka ovat yleensä käytettävissä kuuden täyden kuukauden kuluttua. Lyhytaikaiset työsopimukset ja ensimmäisen lomavuoden ajoitus vaativat erillistä tarkistusta. Portugalin hallitus: työskentely Portugalissa
Vuosilomalaki määrää 25 päivää, mutta lomaoikeus ja oikeus palkalliseen lomaan lasketaan erikseen. Tavanomaisen kesäsäännön mukaan lomaa on neljä peräkkäistä viikkoa kesä-elokuussa, jollei laissa säädetyistä poikkeuksista tai sopimuksista muuta johdu. Yli 20 palkallista päivää voidaan yleensä säästää ja käyttää viiden vuoden kuluessa. Tämä ei ole yleispätevä viiden päivän säästöraja työntekijöille, joilla on laajennetut oikeudet. Vuosilomalaki, 4, 7, 12 ja 18 §
Tavallinen vähimmäismäärä on viisi viikkoa: 25 päivää viisipäiväisessä työviikossa tai 30 päivää kuusipäiväisessä työviikossa. Se nousee kuuteen viikkoon, kun työssäoloaika on saavuttanut 25 vuoden rajan. Aiemmin kertynyt työkokemus ja koulutus voivat vaikuttaa laskelmaan; kaikkia 25 vuotta ei aina tarvitse olla työskennelty saman työnantajan palveluksessa. Itävallan hallitus: lomat
Työntekijät voivat pitää viiden viikon loman. Palkallista lomaa kertyy yleensä 2,08 päivää jokaista työssäolokuukautta kohti, mikä tekee 25 päivää koko vuodelta. Syyskuusta elokuuhun ulottuva kertymisvuosi ja loman pitämisajankohta on pidettävä erillään toisistaan. Tanskan hallitus: lomakorvaus
Tavallisten kertymissääntöjen mukaan työntekijät ansaitsevat kaksi tai 2,5 lomapäivää jokaista täyttä lomakertymiskuukautta kohden, palvelusajan pituudesta riippuen. Täydeltä kertymisvuodelta kertyy siis yleensä 24 tai 30 arkipäivää. Lauantait lasketaan yleensä mukaan: näitä lukuja ei voi suoraan verrata maanantaista perjantaihin laskettuun lomapäivämäärään. Työturvallisuusviranomainen: vuosiloma
| Maa | Tavallinen koko vuoden lähtökohta | Tärkeä huomautus |
|---|---|---|
| Saksa | 4 viikkoa | 20 päivää viisipäiväisessä työviikossa |
| Ranska | 5 viikkoa | 30 ouvrables tai vastaava määrä; RTT on erillinen asia |
| Alankomaat | 4 × viikoittainen työaika | Lomakorvaus maksetaan erikseen |
| Belgia | 4 viikkoa | Edellisen vuoden työaika ja täydentävät järjestelmät ovat tärkeitä |
| Espanja | 30 kalenteripäivää | Ei kiinteää työpäivien muuntokerrointa |
| Italia | 4 viikkoa | Aikataulua koskevat vaatimukset ovat voimassa |
| Puola | 20 tai 26 päivää | Työskentelyaika, mukaan lukien koulutus |
| Portugali | 22 työpäivää | Vastaanottovuotta koskevat säännöt vaihtelevat |
| Ruotsi | 25 päivää | Palkallinen lomaoikeus riippuu kertyneistä lomapäivistä |
| Itävalta | 5 viikkoa, nousee 6 viikkoon | Palvelusaika määrää korotuksen suuruuden |
| Tanska | 5 viikkoa | Palkallinen loma kertyy työsuhteen aikana |
| Suomi | Yleensä 24 tai 30 arkipäivää | Lauantait lasketaan yleensä mukaan |
Kirjaa jokaisen työntekijän osalta sovellettava maa, työaikamalli, työsopimus ja työehtosopimus. Tarkista sitten lomanoikeus, lomapäivien kertyminen, siirto, vanhenemisilmoitukset, lomapalkka ja sairausloman käsittely. Edullisempi sopimus voi laajentaa lakisääteisiä oikeuksia, mutta se ei poista lakisääteisten suojatoimien merkitystä.
Käytä linkitettyjä kansallisia lähteitä yksittäisten tapausten ratkaisemiseen, erityisesti pitkäaikaisten poissaolojen tai työsuhteen päättymisen yhteydessä. PersoHR tarjoaa muokattavia lomakäytäntöjä ja lomapäiväsaldoja, jotka helpottavat näiden päätösten hallinnointia. Työnantaja on edelleen vastuussa oikeiden sääntöjen valinnasta ja ylläpidosta.
Kokeile PersoHR:ää ilmaiseksi 30 päivää. Ei luottokorttia tarvita.
Aloita 30 päivän ilmainen kokeilujakso